Esteettömyys ja saavutettavuus ihmisoikeutena
YK:n vammaisten ihmisoikeussopimius edellyttää 9 artiklassaan, että jäsenvaltiot tunnistavat ja poistavat saavutettavuuden esteet kaikilla elämänaloilla. Esteiden poistamiseksi jäsenvaltioiden on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin muun muassa varmistamalla, että yleisölle tarjottavat yksityiset ja julkiset palvelut ovat kaikille saavutettavia. Jäsenvaltioiden pitää esimerkiksi järjestää koulutusta, avustajia ja apuvälineitä, edistää teknologiaa ja luoda vähimmäisstandardeja esteettömyyden alalla.
Esteettömyys on käsitteenä laaja, eikä se rajoitu rakennetun ympäristön esteettömyyteen. Fyysisen esteettömyyden lisäksi esteettömyys voi olla esimerkiksi sosiaalista, taloudellista tai tiedonsaannin esteettömyyttä. Voi olla myös niin, että palvelu on sinänsä esteetön ja saavutettava, mutta niin vaikea, monimutkainen tai kallis, että se ei ole käytettävä. Tällöin kyse on saavutettavuuden esteestä.
Usein kuulee epäilyksiä, joiden mukaan esteettömyys tulisi huomattavasti kalliimmaksi kuin esteellisyys. Kun esteettömyys otetaan huomioon jo tiloja tai palveluja suunniteltaessa, kustannukset eivät kuitenkaan yleensä ole juuri suurempia kuin esteellisissä ratkaisuissa. Valmiiksi esteetön palvelu tai tila ei myöskään tarvitse myöhemmin muutoksia tai lisäyksiä. On myös hyvä huomioida, että esteettömyys ei palvele pelkästään vammaisia. Se hyödyttää esimerkiksi vanhuksia tai pienten lasten kanssa kulkevia ja parantaa yleisesti ottaen palvelun tai rakennuksen laatua ja turvallisuutta. Asumisessa esteettömyys on tietysti keskeinen oikeus. Jokaisen on voitava liikkua kodissaan, kotiinsa ja sieltä pois. Kotoa on voitava olla yhteydessä ulkomaailmaan ja siellä on pystyttävä sähköiseen asiointiin. Vammaisen henkilön turvallisuuden takaamiseksi ulos- ja sisäänpääsyn on toimittava aukottomasti vaaratilanteissa. Vammaisen on voitava toimia kodissaan niin itsenäisesti kuin mahdollista.
Esteettömyys ja saavutettavuus ihmisoikeutena
VastaaPoistaYK:n vammaisten ihmisoikeussopimius edellyttää 9 artiklassaan, että jäsenvaltiot tunnistavat ja poistavat saavutettavuuden esteet kaikilla elämänaloilla. Esteiden poistamiseksi jäsenvaltioiden on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin muun muassa varmistamalla, että yleisölle tarjottavat yksityiset ja julkiset palvelut ovat kaikille saavutettavia. Jäsenvaltioiden pitää esimerkiksi järjestää koulutusta, avustajia ja apuvälineitä, edistää teknologiaa ja luoda vähimmäisstandardeja esteettömyyden alalla.
Esteettömyys on käsitteenä laaja, eikä se rajoitu rakennetun ympäristön esteettömyyteen. Fyysisen esteettömyyden lisäksi esteettömyys voi olla esimerkiksi sosiaalista, taloudellista tai tiedonsaannin esteettömyyttä. Voi olla myös niin, että palvelu on sinänsä esteetön ja saavutettava, mutta niin vaikea, monimutkainen tai kallis, että se ei ole käytettävä. Tällöin kyse on saavutettavuuden esteestä.
Usein kuulee epäilyksiä, joiden mukaan esteettömyys tulisi huomattavasti kalliimmaksi kuin esteellisyys. Kun esteettömyys otetaan huomioon jo tiloja tai palveluja suunniteltaessa, kustannukset eivät kuitenkaan yleensä ole juuri suurempia kuin esteellisissä ratkaisuissa. Valmiiksi esteetön palvelu tai tila ei myöskään tarvitse myöhemmin muutoksia tai lisäyksiä. On myös hyvä huomioida, että esteettömyys ei palvele pelkästään vammaisia. Se hyödyttää esimerkiksi vanhuksia tai pienten lasten kanssa kulkevia ja parantaa yleisesti ottaen palvelun tai rakennuksen laatua ja turvallisuutta.
VastaaPoistaAsumisessa esteettömyys on tietysti keskeinen oikeus. Jokaisen on voitava liikkua kodissaan, kotiinsa ja sieltä pois. Kotoa on voitava olla yhteydessä ulkomaailmaan ja siellä on pystyttävä sähköiseen asiointiin. Vammaisen henkilön turvallisuuden takaamiseksi ulos- ja sisäänpääsyn on toimittava aukottomasti vaaratilanteissa. Vammaisen on voitava toimia kodissaan niin itsenäisesti kuin mahdollista.
Sanna Ahola; VIA-projektin projektipäällikkö ja lakimies